Pieksämäen vapaaseurakunta

Tällä viikolla tapahtuu

Aamurukoukset ma 29.7. ja ti 30.7. klo 8.45 (Aamurukouksia ei ole 1.26.7.)

  • Ti 9.7. klo 18.00 Kahden maan kansalaisena -rukousilta Helluntaiseurakunnassa
  • Su 14.7. klo 16.00 Jumalanpalvelus, Timo Koivunen, rukouspalvelu
  • Ti 16.7. klo 18.00 Kahden maan kansalaisena -rukousilta Helluntaiseurakunnassa
  • Su 21.7. klo 16.00 Jumalanpalvelus, Timo Matilainen, rukouspalvelu
  • Ti 23.7. klo 18.00 Kahden maan kansalaisena -rukousilta Helluntaiseurakunnassa
  • Su 28.7. klo 16.00 Jumalanpalvelus, Jouko Kervinen, Kari Härkönen, kahvitarjoilu, rukouspalvelu
  • Ma 29.7. klo 18.00 Vanhimmiston kokous

Pieksämäen vapaaseurakunta

Koulukatu 12

76100 PIEKSÄMÄKI

pieksamaki(at)svk.fi

HENKI HELLUNTAIN

 Tänä vuonna vietämme helluntaipäivää 19.5. Helluntai on kristikunnan kolmanneksi suurin juhla pääsiäisen ja joulun jälkeen. Apostolien teoissa luvussa kaksi on mielenkiintoinen kuvaus tuosta päivästä: Ja kun helluntaipäivä oli tullut, olivat he kaikki yhdessä koolla. Ja tuli yhtäkkiä humaus taivaasta, niin kuin olisi käynyt väkevä tuulispää, ja täytti huoneen, jossa he istuivat. Ja he näkivät ikään kuin tulisia kieliä, jotka jakaantuivat ja asettuivat heidän itse kunkin päälle. Ja he tulivat kaikki Pyhällä Hengellä täytetyiksi ja alkoivat puhua muilla kielillä, sen mukaan mitä Henki heille puhuttavaksi antoi (Apt.2:1–4).

Pyhän Hengen vuodattaminen puheihmeineen oli samalla seurakunnan syntymäpäivä. Totuuden Hengen innoittamana apostoli Pietari julisti silloiselle kuulijakunnalle voimallisen sanoman ristiinnaulitusta, ylösnousseesta ja taivaaseen astuneesta Jeesuksesta. Parannussaarnan seurauksena kolmetuhatta sielua pelastui yöstä valkeuteen ja kadotuksen lavealta tieltä kaidan tien kulkijoiksi. Halleluja! Jerusalemissa vietetty helluntaipäivä ei jäänyt muodolliseksi, kuivaksi juhlaksi, vaan siitä muodostui valtava juhlapäivä, kun Jumala toimi väkevästi. Suuren Kuninkaan kaupunki oli liekeissä, kun Sana otettiin vastaan, uudestisynnyttiin ylhäältä, mentiin uskovien kasteelle ja täytyttiin Pyhällä Hengellä sekä riemuittiin siitä, että Herra on todellinen Armahtaja.

Rakas kristitty sisar ja veli! Rukoillaan Hengessä ja totuudessa, että myös Pieksämäki ja monet muutkin suomalaiset paikkakunnat syttyvät Jumalan tulesta. Tiedämme, että syntiä tehdään urakalla, jumalanpilkka, riettaat elämänmuodot, luopumus, eksytys ja kauhistuttavat väkivaltateot lisääntyvät. Saatana tietää, että hänellä on vain vähän aikaa tehdä kauheuksiansa ennekuin hänet sidotaan ja heitetään syvyyteen (Ilm. 12:12, 20:1–3, 20: 7–10). Siksi sielunvihollinen mobilisoi joukkojansa tuottaakseen lisää häiriöitä paikkakunnillamme. Tänä aikana uskovien tulee olla valppaina, ettei esirukouksen kirkas tuli pääsisi sammumaan. Paholainen riemuitsee, jos kristitty ei enää päivittäin janoa Pyhän Hengen täyteyttä. Se myös iloitsee pimeyden enkeleiden kanssa, jos seurakuntiin alkaa puhaltaa kylmät ja maailmalliset tuulet.

Herran seurakunnissa tulee palaa jatkuvasti Pyhän Hengen liekki ja olla jumalallinen siunattu lämpötila. Se murtaa ihmisen ristin juurelle, Messiaan eteen tekemään parannusta, uudistumaan ja saamaan voimaa kiusauksia vastaan. Emme saa toimia siten, että Pyhä Henki loukkaantuisi: Älkääkä saattako murheelliseksi Jumalan Pyhää Henkeä, joka on annettu teille sinetiksi lunastuksen päivään saakka. Kaikki katkeruus ja kiivastus ja viha ja huuto ja herjaus, kaikki pahuus olkoon kaukana teistä, Olkaa sen sijaan toisianne kohtaan ystävällisiä, hyväsydämisiä, anteeksiantavaisia toinen toisellenne, niin kuin Jumalakin on Kristuksessa teille anteeksi antanut (Ef.4:30–32).

Kun kuljemme ja toimimme Jumalan huoneissa Hengen voimassa, herätyksen tuli pääsee leviämään paikkakunnillemme. Totuuden Henki alkaa puhutella ihmistä ja vetää häntä Kristuksen puoleen. Tuo siunattu Pyhä Henki toimii siis seurakunnissa ja koko maailmassa. Ennen ristiinnaulitsemistaan Jeesus opetti Pyhästä Hengestä: Ja kun hän tulee, niin hän näyttää maailmalle todeksi synnin ja vanhurskauden ja tuomion (Joh. 16:8). Kun synnin ” valtamerillä” seilaava suruton jumalaton joutuu Jumalan Hengen puhutteluun, hän äkkiä kokeekin olevansa väylällä, joka johtaa ikuiseen eroon Jumalasta. Silloin Pyhä Henki herättää tarpeen saada uusi elämä ja niin suruton ihminen ohjataan Jeesuksen luokse vastaanottamaan syntien anteeksiantamus ja Jumalan lahjavanhurskaus Kristuksessa Jeesuksessa.

Rukous: Tahdon ylistää ja kiittää sinua, oi Jumalani Pyhän Hengen lahjasta. Kiitos siitä, että Pyhä Henki kirkastaa aina Jeesuksen ja Jumalan tahdon Sanan kautta. Anna minun palaa aina sinun tultasi ja anna seurakuntani pysyä lähellä Herraa tänä eksyttävänä aikana. Suo se armo, että en vastustaisi, enkä saattaisi murheelliseksi Jumalan Henkeä. Tahdon sydämestäni totella Pyhää Henkeä, vaikka se tietäisi minulle kärsimyksiä ja vainoja. Rukoilen myös, että Jeesuksen Henki saa herättää paikkakuntani ihmiset tulemaan Vapahtajan luokse. Tahdon nähdä todellisen herätyksen, jossa ihmiset vapautuvat päihteistä, haureudesta, luonnottomuuksista, ylpeydestä ja kaikesta ateismista sekä antisemitismistä. Oi, mahtava Rauhanruhtinas, tahdon ahkeroida työssäsi ja odottaa intona pääsyä Karitsan häihin. Aamen!

Kari Härkönen

Kristuksen kärsimys ja ylösnousemus

Jeesuksen viimeinen viikko ennen hänen kuolemaansa oli täynnä jännittäviä tapahtumia. Palmusunnuntaina Vapahtaja oli ratsastanut aasintamman varsalla Jerusalemiin juhlivan väkijoukon ottaessa hänet iloiten vastaan. Kaiken juhlahumun keskellä Jeesus tiesi, että edessä oli hänen elämänsä kaikkien aikojen vaativin viikko. Häntä odottivat Getsemanen rukoustaistelut, kovat kuulustelut suuren neuvoston, Pontius Pilatuksen ja Herodeksen edessä, säälimättömät ruoskinnat, armottomat syytökset ja tuomiot sekä kauhistuttava kuolema verenvuodatuksineen kahden ristin ryövärin välissä Golgatalla. Valtava rakkaus sinua ja minua kohtaan antoi Mestarille voimaa kestää sanoin kuvaamattoman suuret tuskan hetket periksi antamatta. Kiitos Jumalalle!

Kiirastorstain ehtoollishetken jälkeen Jeesus saapui opetuslastensa kanssa Getsemaneen. Siellä Vapahtaja alkoi murehtia ja tulla tuskaan, koska koko maailman syntivelka asetettiin hänen päällensä. Suuren kärsimyksen keskellä Jeesus etsi mahdollisuutta helpotukseen: Isäni, jos mahdollista on, niin menköön minulta pois tämä malja; ei kuitenkaan niin kuin minä tahdon, vaan niin kuin sinä (Matt. 26:39). Mestarin ihmisyys huusi vapautusta tukalasta tilanteesta, mutta hänessä oleva jumalallisuus tahtoi sitoutua piinaan ja tulevaan teloitukseen Pääkallonpaikalla. Jeesus Kristus oli Getsemanessa valinnan paikalla ja hän valitsi Jumalan tahdon toteuttamisen. Mikäli Vapahtaja olisi valinnut ”mukavuusvyöhykkeellä ”olemisen, niin meillä ei olisi minkäänlaista mahdollisuutta pelastua. Kiitos Jumalalle, että Kristus valitsi alennustien, jotta meillä on hänen kuolemansa ja verensä kautta pääsy kaikkein pyhimpään (Hebr. 10:19).

Varmasti sinäkin olet ollut valintataisteluissa elämässäsi. Vanha, lihallinen luontomme etsii helpotusta, vapautusta kärsimyksistä, irtautumista Jumalan tahdosta ja oman mielen mukaisia ratkaisuja, joissa ei kysellä Isän Jumalan tahtoa. Jos emme kysy Herran mieltä, emmekä tarkkaa hänen tahtoansa, niin joudumme yksilöihmisinä elämässämme kriisiin ja pimeyteen. Myös jos kansana emme etsi Jumalan tahtoa, joudumme kärsimään pahojen tekojemme tähden. On suuri ero sillä, että kärsimmekö Jumalan tahdon toteuttamisen vai syntiemme harjoittamisen vuoksi (1.Piet. 2:19–21, 1. Piet. 4:13–16).  Jumala antakoon sinulle voimaa kysyä aina Herran tahtoa ja valita Hänen mielensä mukaisesti elämän eri tilanteissa. Kun teet näin, siunaus ympäröi sinut, ja saat olla raikkaan Pyhän Hengen pilven alla tunteisiisi katsomatta. Halleluja!

Pitkänperjantain aamuna Getsemanessa kiinniotettu Rauhanruhtinas oli maaherra Pontius Pilatuksen edessä kuulusteltavana. Maaherra totesi Jeesuksen olevan syytön mies ja tahtoi päästää hänet vapaaksi kuolemantuomiosta. Kuitenkin saatanan villitsemä ja täynnä anarkiaa oleva kansa tahtoi ristiinnaulita synnittömän ja viattoman Jumalan Karitsan. Pilatus taipui kansan tahtoon ja määräsi ihmisen Pojan ruoskittavaksi ja ristiinnaulittavaksi. Pääkallonpaikalla kuningasten Kuningas ylennettiin maasta ristinpuulle kaikkien nähtäville. Häntä herjattiin, vainottiin, syljettiin ja kidutettiin kuolemaan saakka, mutta hänessä ollut rakkaus antoi Messiaalle kestävyyttä suorittaa sovitustyö loppuun asti. Järkyttävien henkisten, hengellisten ja fyysisten kipujen uuvuttamalla Galilean miehellä ei ollut katkeria koston ajatuksia ihmisiä kohtaan. Kuoleman lähestyessä Jeesus sanoi ristillä: Isä, anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä, mitä he tekevät (Luuk 23:34).

Jeesus kuoli todellisesti kahden ryövärin välissä noin kaksi tuhatta vuotta sitten pitkänäperjantaina kello 15 aikoihin. Joosef arimatialainen ja Nikodeemus siirsivät Jeesuksen ruumiin puutarhahautaan hyvänhajuisten yrttien kanssa käärinliinoihin käärittynä. Kuoleman vuoksi tullut synkkyys ja suru muuttuivat valtavaksi iloksi, kun Jumala herätti Poikansa kolmantena päivänä kuolleista (1. Kor. 15:3–4). Ylösnousemuksen ihme on laadultaan sellainen, jota ei voida järjellä ymmärtää, siksi Pyhän Hengen tulee kirkastaa se meille kaikessa voimassaan ja yliluonnollisuudessaan. Ylösnousemuksen ihmettä ajatellessamme voimme yhtyä Hengellisen laulukirjan sanoihin: On Kristus ylösnoussut. Hän elää, tiedän sen. Ei vertaistansa toista, mä häntä palvelen. Hän kotiin päin mua  johtaa nyt tiellä elämän ja aina avun antaa, on läsnä Hän. Hän elää! Hän elää! Hän ylösnoussut on. Hän matkalla mua lohduttaa ja johtaa voittohon. Hän elää! Hän elää! Suo voiman päivittäin. Sä kysyt, mistä tiedän sen. Hän on mun syömmeissäin (HL 115:1).

Rukous! Hyvä Jumala! Anna minulle voimaa päivittäin sitoutua sinun tahtoosi. Anna minulle halu valita aina sinun tahtosi tie, vaikka se tietäisi koetuksia ja kärsimyksiä. Tahdon tässä ja nyt ristiinnaulita lihani himoineni ja haluineni Kristuksen kanssa ristinpuuhun. Tahdon kuolla pois synnistä, joka niin helposti minut kietoo ja juosta kestävänä edessä olevassa kilvoituksessa. Jeesus! Huudan sinua avukseni. Auta minua heikkoa ihmislasta vahvistumaan uskossa kuoleman voittaneeseen Vapahtajaan. Aamen!

Kari Härkönen


Puolustussota ei ole kansanmurha

Israel käy puolustussotaa Hamasia vastaan. 7.10.2023 terroristijärjestö Hamas teki sadistisen hyökkäyksen Israeliin teurastaen, raiskaten, kiduttaen ja nauraen. Aseella uhaten uhreja pakotettiin soittamaan omaisille, jotka Facebookin kautta joutuivat näkemään reaaliajassa rakkaittensa murhat.  Maailma järkyttyi, mutta vain hetkeksi. Teurastettujen siviilien lisäksi otettiin 230 panttivankia, joukossa pieniä lapsia ja holokaustista selvinneitä vanhuksia. Edelleen heitä on vangittuina yli sata, jos ovat hengissä.

Haluan esittää vastalauseeni Ylen antisemitistisen uutisoinnin johdosta. Television uutislähetyksissä näytetään pommitettuja kerrostaloja ja siviilien kärsimyksiä. Gazan terveysministeriötä käytetään lähteenä. Gazan terveysministeriö on yhtä kuin Hamas. Hamas on vuodesta 2007 hallinnut Gazaa ja tehnyt jatkuvia terrori-iskuja Israeliin. Paitsi tappavia raketteja, niin sieltä on lennätetty tulileijoja (jotka ovat sytyttäneet metsäpaloja) ja heliumpalloihin kiinnitettyjä räjähteitä (iloisen värisiä, jotta lapset koskisivat niihin ja kuolisivat) ja paljon muuta. He järjestävät lastenleirejä, joissa alakouluikäisiä opetetaan tappamaan ja aivopestään heidät silmittömään juutalaisvihaan. Terroristit jotka ”tiedottavat” siviilien kärsimyksistä samalla kun aikaansaavat niitä itse eivät todellakaan puhu totta. He valehtelevat. Kuitenkin heidän väitteitään näytetään Suomen uutisissa aivan kuin väitetyt asiat olisivat lähtökohtaisesti totta.

Myös puolustussodassa kuolee siviilejä. Hamas sijoittaa kerrostalojen katoille rakettien laukaisualustoja, joista tappavia raketteja ammutaan. Kouluja, moskeijoita ja sairaaloita käytetään asevarastoina ja sotilastukikohtina, joten Israel pommittaa niitä. Se myös tiedottaa pommitusten ajankohdista ja pyrkii saamaan siviilejä turvaan. Israel pyrkii tuhoamaan Gazan alle rakennettua tunneliverkostoa (jota on rakennettu humanitaarisen avun varoilla ja lapsityövoimalla) tehdäkseen Hamasin toimintakyvyttömäksi. Tämä kaikki on kansainvälisten sodan oikeussääntöjen mukaista. Ei ole Israelin syy, jos Hamas pyrkii siviilien kärsimykseen käyttääkseen heitä propaganda-aseina Israelia vastaan.

Terrorijärjestö Isisiä vastaan käydyssä sodassa Mosulin vapauttaminen kesti yhdeksän kuukautta. Taistelujen jälkeen 90 % infrastruktuurista oli tuhoutunut, miljoonia joutunut pakolaisiksi ja kymmeniätuhansia kuollut. Hävitys oli hirvittävä. Mutta ketään ei syytetty kansanmurhasta. Nyt syytetään. Eikä suinkaan Hamasia, vaan Israelia.

Juutalaisiin kohdistunut uhka on kasvanut räjähdysmäisesti. Tanskassa vuoden 2023 ilmoitukset antisemitistisistä viharikoksista on kasvanut 2400 % 7.10.2023 jälkeen. Luit oikein. Vääristynyt uutisointi, jossa Israel esitetään yksipuolisesti syyllisenä, ruokkii juutalaisvihaa.

 Kansainvälisen oikeuden professori Matti Koskenniemi (Yle 19.12.2023) ja diplomaatti Alpo Rusi (Futucast#413 YouTube) sanovat molemmat, että Israel ei tee kansanmurhaa.

Terhi Wallin


Jumala antaa löytää itsensä!

Meillä on mahtava Herra. Hän ei kätkeydy tai pakene, kun meillä on taisteluita, menetyksiä ja vastoinkäymisiä elämässämme. Jeremian kirjassa on kerrottu lohdullisesti Jumalan olemuksesta ja luonteesta: Silloin te huudatte minua avuksenne, tulette ja rukoilette minua, ja minä kuulen teitä. Te etsitte minua ja löydätte minut, kun te etsitte minua kaikesta sydämestänne. Ja niin minä annan teidän löytää itseni, sanoo Herra (Jer. 29:12–14a). Kokosydäminen etsintä tuottaa hyvän tuloksen. Jumala kuulee, ja ihminen löytää Jumalan. Kiitetty olkoon Herran nimi! Kannattaa aina etsiä Herran kasvoja. Tule, tule Herran luokse elämän kaikissa tilanteissa. Tule rohkeasti kohtaamaan Jeesus Kristus Vapahtajasi.

Jos sinua askarruttaa kysymys: Olenko pelastettu vai kadotettu eikä sinulla vielä ole pelastusvarmuutta, saat rientää Herran luokse. Hän ottaa sinut vastaan. Kun huudat avuksi sydämestäsi Jeesusta, saat kokea ihmeellisen pelastuksen. Siinä syntisi pyyhitään pois Jeesuksen nimessä ja kallisarvoisessa sovintoveressä. Halleluja! Meillä on monia tärkeitä ja hyviä asioita elämässämme, kuten aviopuoliso, lapset, lastenlapset, työ, toimeentulo, koti, ystävät, terveys ja harrastukset. Kaikista näistä tulisi olla kiitollinen.

Kuitenkin monien kohdalla puuttuu se kaikkein tärkein, nimittäin henkilökohtainen usko Herraan Jeesukseen. Loistava Lamppu -kuorona olemme usein laulaneet hyvin puhuttelevaa laulua: Onko tärkein sulle Jeesus, Mestari? Vai onko tärkein sulle oma itsesi? Vai onko tärkein sulle ilo maallinen? Nyt vastaa mulle, mikä tärkein on? Mä kerron sulle, Jeesus tärkein on. Hän synnit voitti, minut vapautti, Hän kahleet poisti ja minut omisti. Laulun sanat painottavat vahvasti, että Jeesuksen tulisi olla kaikkein tärkein, eikä suinkaan maailmanmeno tai ajalliset aarteet. Ihminen voi omistaa suuretkin määrät ajallisia rikkauksia: rahaa, kiinteistöjä, kulkuvälineitä, vaatteita, maita ja mantuja, mutta silti hän kokee sydämessään köyhyyttä ilman Vapahtajaa. Hän voi syödä joka päivä herkullisia, ravintorikkaita aterioita, mutta häneltä puuttuu Elämän leipä – Jeesus.

Koen vahvasti, että Jeesus tahtoo tulla sydämeesi asumaan. Hän kolkuttaa sydämesi oven ulkopuolella, mutta hän ei tule sisään väkisin. Sinä voit kutsua hänet elämääsi ja kokea uskoontulon. Silloin nimesi kirjataan Elämän kirjaan taivaassa, etkä enää kulje kohti kadotusta. Elämällesi tulee uusi suunta ja uusi tie, jota saat kulkea iloiten. Saat syntisi anteeksi ja saat nauttia Mestarin seurasta joka hetki ja joka päivä. Ja mikä ihaninta, uudestisyntynyt kristitty lopulta pääsee taivaan kirkkaaseen loistoon, kävelemään kultaista katua pitkin. Siellä ei enää ole kyyneleitä eikä kuolemaa eikä murhetta eikä parkua eikä kipua, sillä kaikki entinen on mennyt (Ilm. 21–22).

Jumala tahtoo rohkaista myös sinua, joka olet jo Herran oma. Varaa kalenteristasi aikaa rukoukseen, jonka kohdistat taivaalliselle Isälle Jeesuksen nimessä. Hän kuuntelee sinua mielellään ja tahtoo olla seurustelusuhteessa kanssasi.  Saat myös rauhoittaa mielesi myrskyt ja kuunnella vastavuoroisesti hänen ääntänsä.  On tärkeää kuulla, mitä Henki seurakunnille sanoo (Ilm. 2:7). Kun olemme lähellä Jeesusta, voimme erottaa hänen äänensä maailman hengen äänestä. Tunnemme suuren, turvallisen lammasten Paimenen äänen, mutta vierasten ääntä emme seuraa (Joh. 10: 1–5).  Maailmassa on paljon eksyttäviä ääniä, joita emme saa noudattaa. Rukoillaan seurakuntiemme puolesta, jotta ne pysyisivät puhtaina ja raittiina tässä pahassa maailmanajassa.

Rukoillaan myös synnin tunnon heräämistä vielä suruttomuuden tilassa oleville, sillä tahallinen synnin harjoittaminen on tulikivijärveen johtava lavea tie: Vai ettekö tiedä, etteivät väärät saa periä Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö. Eivät huorintekijät, ei epäjumalanpalvelijat, ei avionrikkojat, ei hekumoitsijat eikä miehimykset, eivät varkaat, ei ahneet, ei juomarit, ei pilkkaajat eivätkä anastajat saa periä Jumalan valtakuntaa (1. Kor. 6: 9–10).

Rukous! Herra armahda minua! Olen tehnyt syntiä ajatuksin, sanoin ja teoin. Olen myös sortunut matkani varrella moniin laiminlyönteihin ja välinpitämättömyyteen suhteessa sinun tahtosi noudattamiseen. En ole myöskään rakastanut lähimmäistäni, niin kuin itseäni. Olen ailahdellut sinne tänne ollen välillä uskossa ja välillä ”askossa”. Murra, rakas Vapahtaja, minut totiseen ja aitoon parannuksen tekoon, niin että Kristus saa minussa muotoa enemmän, ja vaelluksestani tulisi vakaata, luotettavaa ja lujaa. Aamen!

OLKAAMME PALVELIJOITA

Kun olen rukoillut ja ajatellut alkanutta vuotta, sydämelleni tuli tarve kirjoittaa arvokkaasta palvelutyöstä, jota saamme Jumalan kunniaksi tehdä tänäkin vuonna. Jeesus Kristus on palvelutyömme esikuva. Maanpäällisen elämänsä aikana hän ei vaatinut itsellensä korkeaa asemaa, jossa häntä olisi orjallisesti palveltu. Sen sijaan Mestari tahtoi nöyrästi palvella muita, jotta monenlaisten kuormien uuvuttamat ihmiset olisivat saaneet helpotuksen elämäänsä. Kaunis kuva Jeesuksen nöyryydestä nousee esille ehtoollishetkestä, jonka hän vietti opetuslastensa kanssa ennen ristiinnau­litsemista. Johanneksen evankeliumin luku 13 kertoo, kuinka Vapahtaja pesi opetuslas­tensa jalat antaen meille esikuvan palvelu­työstä lähimmäistemme hyväksi: Sillä minä annoin teille esikuvan, että myös te niin tekisitte, kuin minä olen tehnyt (jae 15). Jeesuksen tekemä lähimmäispalvelu oli täynnä pyyteetöntä rakkautta, armeliaisuutta ja armoa. Ihmisiä kohdatessaan hänen sydä­mensä oli kaiken aikaa totuudellinen ja oikeudenmukainen. Palvelu ei perustunut itsekkäisiin valtapyrkimyksiin eikä ahneu­teen tai ulkoiseen näyttämishaluun. Saa­koon Jumala armoittaa omaa seurakuntaan­sa niin, että palvelu nykyäänkin tapahtuisi samoilla Vapahtajan esimerkin mukaisilla linjauksilla. Joka sanoo hänessä pysyvänsä, on velvollinen vaeltamaan, niin kuin hän vaelsi (1. Joh. 2:6). Luonnostaan syntinen ihminen lankee­muksen tilassa etsii usein omaa etuaan. Oma hyvinvointi ja erilaisten ”bonuksien” etsintä syrjäyttävät helposti lähimmäisen hädän. Kuitenkaan onnellista, hyvää mieltä ei saada vain oman hyvinvoinnin perässä juoksemisesta. Tulee pysähtyä lähimmäisen tarpeiden eteen ja kysyä häneltä: ” Miten sinulle menee ja kuinka voin auttaa sinua”? Esimerkillisen palvelun Mestari-Jeesus myös kysyi ihmisiltä monesti tuon kaltaisia kysymyksiä. Eräänkin kerran Vapahtaja kysyi Jerikon tien vieressä olleelta sokealta kerjäläismieheltä: Mitä tahdot, että minä sinulle tekisin? Mies ei pyytänyt parem­paa toimeentuloa tai korkeampaa elin­tasoa, vaan tarve tulla näkeväksi oli etusijalla: Herra, että saisin näköni jälleen. Luukkaan evankeliumi kertoo, että Jeesus antoi miehelle näön takaisin. Kiitos Jumalalle! (Luuk. 18:35–43). Apostoli Paavali oli mies, jota Jumala koulutti monella tavalla. Kristus oli vaikuttanut hänessä niin, että itsekkäät tarpeet olivat saaneet kuolla hänestä lähimmäisen hyväksi. Apostolien teot kertovat Paavalin pitäneen voimallisen puheen Miletossa: En minä ole halunnut kenenkään hopeata tai kultaa tai vaatteita; te tiedätte itse, että nämä minun käteni ovat työllänsä hankkineet, mitä minä ja seuralaiseni olemme tarvinneet. Kaikessa minä olen osoittanut teille, että näin työtä tehden tulee huolehtia heikoista ja muistaa nämä Herran Jeesuksen sanat, jotka hän itse sanoi: Autuaampi on antaa kuin ottaa (Apt. 20:33–35). Kun taitamme eteenpäin matkaa tänä­kin vuonna rakkaassa seurakunnassamme Jeesuksen ja toistemme kanssa, olkaam­me kokosydämisiä palvelijoita. Huo­mi­oikaamme lähimmäisemme ystävällisesti, lempeästi ja oikeudenmukaisesti sekä kilpailkaamme toinen toisemme kunni­oit­tamisessa (Room. 12:10). Saakoon Jumala pyhittää meitä siten, että emme tekisi mitään itsekkyydestä tai turhan kunnian pyynnöstä, vaan että nöyryy­dessä pitäisimme toista parempana kuin itseämme etsimättä omaa etuamme, vaan toisten parasta (Fil. 2:3–4). Aikoinaan innokas apostoli Pietari antoi seurakunnalle kehotuksia, jotka edelleenkin ovat voimassa: Palvelkaa toisianne, kukin sillä armolahjalla, minkä on saanut, Jumalan moninaisen armon hyvinä huoneenhaltijoina. Jos joku puhuu, puhukoon niin kuin Jumalan sanoja; jos joku palvelee, palvelkoon sen voiman mukaan, minkä Jumala antaa, että Jumala tulisi kaikessa kirkastetuksi Jeesuksen Kristuksen kautta. Hänen on kunnia ja valta aina ja iankaikkisesti, aamen! (1. Piet. 4:10). Rakas sisar ja/tai veli! Sinun ei tarvitse yrittää palvella uuvuksiin saakka omin voimin, koska sinulla on mahtavana voimanantajana Isä, Poika ja Pyhä Henki. Kun kohtaat palvelutyössäsi haasteita, rukoile Herraa! Hän antaa sinulle voiman selviytyä palvelutyöstäsi. Saat silloin kokea, kuinka olet ihanan siunauksen alla, ja lähimmäisesi saa myös avun oikeaan aikaan. Auttaja ja autettava saavat molemmat hyvän mielen, joka on kuin alituiset pidot. Halleluja! (Snl. 15:15) Rukous! Rakas Herra. Tahdon olla sinun palvelijasi. Anna minulle oikeanlainen mieli ja voimaa tehdä palvelutyötä seurakunnassa ja yleensäkin elämässä. Suo minulle se armo, että en vastustaisi sinun antamiasi työtehtäviäsi, vaan voisin tehdä ne hyvällä mielellä antaen Jumalalle kunnian. Anna kaiken itsekkyyden ja oman edun etsimisen pysyä minusta kaukana ja anna minulle kyky nähdä lähimmäiseni hätä ja tarpeet. Tässä kaikessa tarvitsen sinun Henkesi voimaa. Täytä minut Pyhällä Hengellä, jotta voisin seurakuntaa ja lähimmäistäni palvella, Jeesuksen nimessä. Aamen!!

Kari Härkönen



Aiemmat tekstit löytyvät Arkistosta.

Jos haluat keskusteluapua, sielunhoitoa, rukouspalvelua, ota yhteyttä pastori Kari Härköseen soittamalla tai lähettämällä tekstiviesti puhelinnumeroon 045 311 0780. Voit myös llähettää sähköpostia: kari.harkonen11(at)luukku.com tai pieksamaki(at)svk.fi.