Helluntai
Sunnuntaina 8.6. vietämme helluntaipäivää. Päivä on kristityille erittäin merkittävä, koska noin kaksi tuhatta vuotta sitten voimallinen Pyhä Henki vuosi Jerusalemissa uskovaisten juutalaisten päälle. Herra lähetti janoavaisten opetuslasten elämään todellisen Hengen virvoituksen. Apostolien tekojen toinen luku kertoo, kuinka taivaasta tuli humaus, ja tuliset kielet jakaantuivat asettuen heidän itsekunkin päälle. Jeesuksen omat täytettiin Pyhällä Hengellä. Merkinä siitä oli vierailla kielillä puhuminen Hengen johdossa. Apostolien teot kertovat meille monipuolisesta Jumalan työstä eri ihmisten elämässä. Hengen ilmenemismuodot eivät rajoittuneet pelkästään kielilläpuhumiseen, vaan Totuuden Henki antoi syvällisen ja laajan kattauksen Jumalan armon osoituksista. Tänäänkin kristikansa tarvitsee Hengen laaja-alaista toimintaa, sillä Jumala on rikas antaja kaikille, jotka häntä avuksi huutavat (Room. 10:12). Tulkaamme siis Herran eteen ja anokaamme sydämestämme, että Jumala täyttäisi meidät uudelleen ja uudelleen Hengen voimalla, että saisimme omassa elämässämme ja seurakunnassa nähdä Kristuksen moninaisia tekoja. Armolahjathan ovat moninaiset. Raamattu kehottaa meitä intensiivisesti niitä saamaan: Samoin tekin, koska tavoittelette henkilahjoja, niin pyrkikää seurakunnan rakennukseksi saamaan niitä runsaasti (1. Kor. 14:12). Siis Jumalan tahto on, että saamme paljon – ei minimaalisen vähän tai laisinkaan. Kun tarkastelemme Jumalan työtä alkaen ensimmäisestä helluntaipäivästä (Apt 1:1), huomaamme kuinka Kristus Jeesus eri yhteyksissä kirkastui syvällisesti. Hengen työn tavoitteena on aina kirkastaa Jeesusta. Hän ei koskaan toimi irrallaan Jeesuksesta. Sellainen toiminta, jossa Jeesus nimi ei saa kunniaa, on epäraitista ja harhaanjohtavaa. Apostoli Johannes opettaa tarkasti: Tästä te tunnette Jumalan Hengen: jokainen henki, joka tunnustaa Jeesuksen Kristukseksi, lihaan tulleeksi, on Jumalasta; ja yksikään henki, joka ei tunnusta Jeesusta ei ole Jumalasta; se on antikristuksen henki, jonka olette kuulleet olevan tulossa ja se on jo nyt maailmassa (1. Joh. 4:2–3). Helluntaipäivä muutti hyvin paljon opetuslasten toimintaa parempaan, uskonhenkisempään suuntaan. Jumalan Henki valoi pelokkaisiin opetuslapsiin uutta rohkeutta, uskallusta, intoa, palavuutta ja väkevyyttä. Heidät oli todellakin sidottu Hengen linjauksiin, ja he tottelivat enemmän Jumalan tahtoa kuin ihmismieltä. Tästä esimerkkinä Pietarin ja Johanneksen rohkea esilletulo, kun neuvosto kuulusteli Kauniin portin pielessä tapahtunutta ramman miehen ihmeparantumista. Neuvosto kielsi Pietaria ja muita puhumasta ja toimimasta enää Jeesuksen nimessä. Pietarin ja Johanneksen vastaus tuohon kieltoon oli terävä: Päättäkää itse, onko oikein Jumalan edessä kuulla teitä enemmän kuin Jumalaa; mutta me emme voi olla puhumatta siitä, mitä olemme nähneet ja kuulleet (Apt. 4:1–20). Ilmiselvää on, että apostolien rohkeus perustui Pyhän Hengen voimaan, eikä suinkaan omaan uhmakkuuteen. Tätä rohkeutta mekin tarvitsemme puollustaessamme tänä vaikeana aikana Jumalan sanan totuuksia. Jumalan Henki antaa meille rohkeuden olla mukautumatta tämän maailman ajan mukaan: Älkääkä mukautuko tämän maailmanajan mukaan, vaan muuttukaa mielenne uudistuksen kautta, tutkiaksenne, mikä on Jumalan tahto, mikä hyvää ja otollista ja täydellistä (Room. 12:2). Ennen Jeesuksen tuloa maailmanaika muuttuu jatkuvasti kierompaan suuntaan. Jumalasta luopumus lisääntyy käsittämättömiin mittasuhteisiin. Jumalanpilkka, sateenkaariajattelu, romassihuijjaukset, avioliiton ulkopuoliset haureelliset suhteet, antisemitismi ja kauhistuttavat eri ihmisryhmiin kohdistuvat raa´at väkivallat teot laajevat saatanan ja synnin yhteistyön vaikutuksesta. Nyt jos koskaan tulee rukoilla, että hengellinen herätys saapuisi paikkakunnillemme Pyhän Hengen kautta, ja että ihmiset ottaisivat Jeesuksen vastaan uudestisyntyen elävään uskoon, halleluja! Rukous! Rakas Herra Jeesus! Tarvitsemme kipeästi anteeksiantamusta. Anna meille meidän syntimme anteeksi. Puhdista meidät, että Jumalan Henki voisi täyttää meidät uudella väkevällä voimalla, ja että voisimme siten pysyä sinussa Kristuksessa rohkeasti loppuun saakka tässä pimeässä maailmassa. Auta meitä anomaan yhäti voimallisempaa armolahjojen toimintaa, että seurakunta rakentuisi ja vahvistuisi kaikista taivaallisista näkökulmista katsottuna. Suo se armo, että elämässämme Hengen hedelmä kypsyisi oikeaan mittaansa, ja Kristus saisi enemmän muotoa meissä. Anomme myös hengellistä herätystä, jossa syntinen kääntyy synneistänsä Jumalan puoleen antaen pelastaa sielunsa, aamen!
Kari Härkönen
Kristuksen taivaaseen astuminen
Toukokuun 29. päivä on helatorstai, jolloin vietämme Kristuksen Jeesuksen taivaaseenastumisen muistopäivää. Taivaaseenastumisesta kerrotaan Apostolien tekojen ensimmäisessä luvussa sekä myös Markuksen ja Luukkaan evankeliumien lopussa. Jeesuksen elämässä ja toiminnassa tapahtui paljon asioita, ennen kuin hän meni takaisin Isän Jumalan oikealle puolelle taivaan kirkkauteen. Kertaamme tässä lyhyesti Jeesukseen liittyviä pääkohtia. Vapahtaja syntyi yliluonnollisesti neitsyt Marian tullessa raskaaksi Pyhästä Hengestä, vartuttuaan aikuiseksi Johannes Kastaja kastoi Herran upotuskasteella Jordan-virrassa. Voitettuaan Juudean erämaassa kaikki paholaisen inhottavat hyökkäykset Jeesus aloitti Galileassa julkisen palvelutyönsä ihmeillä, merkeillä ja mahtavilla raamattutunneilla.
Israelin maassa monet seurasivat häntä innoissaan ja riippuivat hänessä kiinni, tosin senaikainen uskonnollinen eliitti jatkuvasti kritisoi häntä. Jeesusta pidettiin eksyttäjänä, riivattuna, syntisenä ja jumalanpilkkaajana. Kuitenkin tiedämme sen, että Jeesuksessa ei ollut minkäänlaista ”tahraa” tai epätäydellisyyttä. Hän oli ja on täydellinen valkeus, kiitos Jumalalle! Pietari kirjoittaa hänestä: ”Joka ei syntiä tehnyt ja jonka suussa ei petosta ollut” (1. Piet. 2:22). Messiaan maanpäällinen elämä oli lyhyt. Hän kuoli vähän yli 30 vuoden ikäisenä. Kuolinsyynä ei ollut syöpäsairaus, ei aivo- tai sydäninfarkti, ei ALS- tauti tai korona. Jeesus surmattiin raa`alla tavalla sen aikaisen telotusjärjestelmän mukaan ristiinnaulitsemalla. Noin kuusi tuntia kestäneen kuolinkamppailun jälkeen Mestari antoi henkensä Isän Jumalan käsiin.
Jeesus herätettiin kuolleista kolmantena päivänä, eivätkä haudan hirmut voineet pidätellä Kristusta. Raamattu kertoo, että Vapahtaja ilmestyi ylösnousseena 40 päivän aikana opetuslapsilleen ja puhui heille Jumalan valtakunnasta. Voi sitä hämmästystä ja iloa, kun Maria Magdaleena ja muut naiset sekä apostolit havaitsivat Jeesuksen voittaneen kuoleman vallat. Aluksi monet olivat epäuskonsa tähden ”tukossa” , kun eivät uskoneet Jeesuksen ylösnousemukseen. Onneksi myöhemmässä vaiheessa usko virisi palamaan tulista liekkiä, ja pelokkaat ja kylmenneet opetuslapset saavuttivat Jumalan armon kautta ”taivaallisen lämpötilan”, halleluja!
Apostolien tekojen ensimmäisessä luvussa kerrotaan opetuslasten ja Jeesuksen viimeisistä hetkistä ennen taivaaseen astumista. Opetuslapset olivat kiinnostuneita aikakausista ja määrähetkistä. Näin ollen he kyselivät Jeesukselta Israelille tulevan valtakunnan rakentamisaikataulusta. Jeesuksen vastaus oppilailleen oli tyrmäävä: ”Ei ole teidän asianne tietää aikoja eikä hetkiä, jotka Isä oman valtansa voimalla on asettanut” (Apt. 1: 6–7). Heti perään Vapahtaja puhuu Pyhästä Hengestä, joka antaa voiman todistaa eri tilanteissa Kristuksesta (Apt. 1: 8). Siis oli tärkeämpää todistaa Jeesuksesta kuin tarkastella määrähetkiä. Eikö olekin merkillistä, että juuri ennen taivaaseen astumistaan Mestari puhui evankeliumin levittämisestä maailman ääriin saakka?
Erittäin sytyttävät ovat hengellisen laulukirjan sanat: ”Maailman ääriin vie sanoma kallis: Jeesus on syntimme sovittanut. Pelastus ompi nyt kaikille valmis, armon on portti jo avautunut. Uudestaan kerro tää ihmeinen viesti, vie yli merten, vie äärihin maan: Jeesus voi auttaa ja synneistä nostaa; elämän uuden Hän armossaan suo” (HL 216:1).
Öljymäeltä Jeesus kohotettiin ja vietiin pilvessä Jumalan oikealle puolelle taivaaseen. Siellä hän nyt on kirkkaudessa ja loistossa. Kärsimyksen tie on vaihtunut lepoon ja rauhaan, orjantappurakruunu kunnian kruunuun, herjaukset kiitokseen ja ylistykseen. Rauhanruhtinas Majesteetin oikealla puolella, ylevässä olotilassa tekee ylimmäispapillista palvelusta rukoillen meidän edestämme (Room. 8:34). Hän on siis todellinen etujemme valvoja ja hän sitoutuneesti on ilmestynyt Jumalan kasvojen eteen meidän hyväksemme (Heb. 9:24). Taivaan joukot suurella äänellä veisaavat Hänelle uutta virttä, veisatkaamme samoin mekin: ” Karitsa, joka on teurastettu on arvollinen saamaan voiman ja rikkauden ja viisauden ja väkevyyden ja kunnian ja kirkkauden ja ylistyksen. Hänelle, joka valtaistuimella istuu ja Karitsalle ylistys ja kunnia ja kirkkaus ja valta aina ja iankaikkisesti, Amen” (Ilm. 5:12–14).
Kari Härkönen
Aiemmat tekstit löytyvät Arkistosta.
Jos haluat keskusteluapua, sielunhoitoa, rukouspalvelua, ota yhteyttä pastori Kari Härköseen soittamalla tai lähettämällä tekstiviesti puhelinnumeroon 045 311 0780. Voit myös llähettää sähköpostia: kari.harkonen11(at)luukku.com tai pieksamaki(at)svk.fi.