Vapaakirkon opilliset periaatteet
Suomen Vapaakirkkoon
tutustuja huomaa pian, että kirkolla ei ole laajaa kirjoitettua
tunnustusta. Tämä liittyy vapaakirkolliseen perinteeseen, jossa
oppikysymyksiä ei ole haluttu saattaa kirjalliseen muotoon. Raamattuun
perustuva julistus ja opetus ovat säilyttäneet perinteenä sekä yhteisön
että yksilön henkilökohtaisen uskon ja hengellisen elämän. Näin
vapaakirkollisen opin periaatteet ovat säilyneet sukupolvesta toiseen.
Raamatun perustuksella
Vapaakirkon lyhyessä uskonnonvapauslain edellyttämässä tunnustuksessa sanotaan: ”Me olemme kristittyjä, jotka Raamatun perustuksella yhtäpitävästi apostolisen tunnustuksen kanssa tahdomme elää ja toimia kristillisen uskonelämän herättämiseksi ja säilyttämiseksi.”Usko on Jumalasta
Pelastustapahtuma on alusta loppuun Jumalan täysivaltainen ja itsenäinen työ, jonka hän toteutti lähettämällä oman Poikansa tähän maailmaan. Tämä Jumalan työ huipentuu sovitukseen Jeesuksen ristinkuolemassa.
Kaiken perustana on Jumalan rakkaus, jota ihminen ei ole hyvyydellään eikä millään muullakaan ominaisuudellaan herättänyt tai ansainnut. Jumalan rakkaus on ollut olemassa ennen ihmisen luomista, ennen meitä ja pysyy muuttumattomana.
Synti erottaa Jumalasta
Vapaakirkossa ymmärretään, että Jumalan Sana, joko saarnattu tai luettu, herättää ihmisen näkemään oman tilansa. Hän tulee synnintuntoon ja tiedostaa olevansa tuomittu synnin takia.Herätetyn omantunnon tila asettaa ihmisen oikeaan asemaan suhteessaan Jumalaan. Hänelle selviää sovittamaton ristiriita Jumalan vanhurskaan, pyhän lain ja hänen oman elämänsä välillä. Jumalan edessä on lopulta ihminen, joka tuntee ja tietää täydellisen kyvyttömyytensä vapauttaa itseänsä kaiken kattavasta syntisyydestä. Kysymys ei ole vain yksityisistä rikkomuksista vaan kokonaisvaltaisesta syntisyydestä, joka erottaa ihmisen Jumalasta.
Uskon herääminen
Pyhän Hengen siunaamana julistettu evankeliumi (1. Piet. 1:12) on toivon sanoma. Ihmisen sisimmän pimeimpään kohtaan säteilee sovituksen ja lunastuksen kirkkaus. Kuultu sanoma, evankeliumin sisältö, synnyttää uskon Jeesukseen Kristukseen.
Kysymys ei ole vain elämäntapojen muuttumisesta, vaan todellisesta ihmisen aseman muuttumisesta suhteessa Jumalaan. Vanhurskauttaminen ei perustu ihmisen kokemukseen, vaan Jumalan armopäätökseen. Ihminen ei voi sitä koskaan täydellisesti ymmärtää, mutta se tulee esiin uskon lepona ja elämän vanhurskautena
Uudestisyntyminen ja usko
Pelastuksen osallisuuteen
pääsemistä nimitetään uudestisyntymiseksi. Tämä perustuu Raamatun
käyttämään kieleen. Johannes kirjoittaa: ”Totisesti, totisesti: jos
ihminen ei synny uudesti, ylhäältä, hän ei pääse näkemään Jumalan
valtakuntaa. … Mikä on syntynyt lihasta, on lihaa, mikä on syntynyt
Hengestä, on henkeä” (Joh. 3:3,6).Syvimmiltään uudestisyntyminen on siirtymistä tuomion alaisuudesta armon alaisuuteen ja kuolemasta elämään. Uudestisyntyminen vaikuttaa sekä nykyiseen että tulevaan elämään. Nykyisessä elämässä se johtaa seuraamaan Jumalan tahtoa ja löytämään sopusoinnun totuuden ja oikeudenmukaisuuden kanssa. Tämä merkitsee sekä syntien anteeksisaamista että synnin hylkäämistä. Ihmisen moraalinen elämä muuttuu.
Tulevan elämän kannalta vanhurskauttaminen ja uudestisyntyminen merkitsevät kadotustuomion poistamista ja Jumalan valtakunnan osallisuutta. Uudestisyntyminen on ihmisen ymmärryksen ylittävä tapahtuma. Jumalan voima tulee hänen elämäänsä ja hänessä syntyy uusi luomus. Ihminen tulee siinä osalliseksi Pyhästä Hengestä. Tämä Jumalan työ on täydellinen ja riittävä. Siihen ei ole mitään lisättävissä. Mitkään myöhemmätkään hengelliset kokemukset eivät tee ihmistä otollisemmaksi pelastukseen.
Seurakunta
Seurakunta on uskonyhteisö, niiden uskovien yhteys, jotka henkilökohtaisesti ja omasta halustaan tahtovat kuulua siihen. Seurakunta on avoin kaikille, jotka uskovat Jeesukseen Kristukseen ja ovat valmiita tunnustamaan uskonsa.Paikallisseurakunta on kuitenkin paljon enemmän kuin samalla tavalla uskovien tai ajattelevien yhteisö. Se on Kristuksen seurakunta, joka perustuu sovitukseen ja lunastukseen. Se on osa tässä maailmassa olevaa Kristuksen seurakuntaa, Kristuksen ruumista.
Seurakunta eroaa maallisista yhdistyksistä, jotka muodostuvat ihmisistä, joilla on erilaisia aatteita ja niiden mukaisia tavoitteita. Seurakunnalla sen sijaan on sääntönsä Raamatussa, ja se toteuttaa Jumalan pelastussuunnitelmaa tässä maailmassa.
Jos haluat tutusta tarkemmin vapaakirkollisuuden opillisiin perusteisiin, klikkaa tästä: http://www.svk.fi