Pieksämäen vapaaseurakunta

Tällä viikolla tapahtuu

Ma ja pe klo 8.45 Aamurukous ESSOTEn koronnasuositusten mukaisesti tilaisuuksissa voi olla enintään 50 henkilöä. Vain terveenä ja käsihygeniasta ja turvaväleistä huolehtien kasvomaskein tai visiirein.

  • Su 13.6. klo 16.00 Ulkoilmatilaisuus, jumalanpalvelus Keskuskatu 24:n sisäpihalla, Kari Härkönen (sateen yllättäessä jumalapalvelus pidetään klo 16.00 Vapaaseurakunnassa, Koulukatu 12).
  • Ma 14.6. klo 17.30 Rukousilta
  • Ti 15.6. klo 18.00 Miesten ilta: ”Missä viipyy herätys”, Raimo Hämäläinen
  • To 17.6. klo 18.00 Sanan ja rukouksen ilta, Kari Härkönen
  • Pe 18.6. klo 18.00 Hyvän sanoman ilta Eila ja Toivo Lindroosilla, Savontie 56 B 12,  Kari Härkönen
    La 19.6. klo 18 Nuorten ilta, Carmen ja Mertsi Lindroos
  • Su 20.6. Toivon Festivaali 2021, Vapaakirkon kesäjuhlapäivä. You Tube kanavan linkki: (https://youtu.be/780HRxwX98Y). Toivo evankeliumissa -tilaisuus, jossa puhuu kirkkokunnanjohtaja Hannu Vuorinen, on nähtävissä myös Vapaaseurakunnan tiloissa valkokankaalta.

Pieksämäen vapaaseurakunta

Koulukatu 12

76100 PIEKSÄMÄKI

pieksamaki(at)svk.fi

Pauhatkoonpa elon meri

Aatu Heiskanen on runoillut Hengellisen laulukirjan laulun 416 sanat: Pauhatkoonpa elon meri,  purten kestää sen. Turvan antaa pyhä veri, siksi pelkää en. Puhdistaahan myrsky purren, painot pudottaa. Kulkisinko sitten surren, vaikka aaltoaa? Heiskanen oli 1900- luvun alussa lahjakas sananjulistaja, kirjailija, runoilija ja säveltäjä. Hän toimi aluksi uusheränneiden lestadiolaisten parissa kymmenisen vuotta muun muassa Kittiläs­sä. Siellä oli havaitta­vissa herätyksen aaltoja. Hän alkoi  kuiten­kin arvostella lestadiolaisten tupakointia ja totesi: ”Vuotuisilla tupakkamenoilla voitai­siin palkata uusia työntekijöitä Herran elovainioille.” Vuonna 1923 hän siirtyi Akseli Skutnabin perusta­maan Evankeliset ystävät -liikkeeseen ja kymmenen vuoden kuluttua edelleen vapaakirkolliseen herätysliikkeeseen.

Harvoin elämä on  pelkkää leppoisaa myötätuulessa purjehtimista. Välillä meitä koetellaan vastatuulessa tai peräti repivissä myrskyissä. Jumala ei ole luvannut omilleen helppoa, koetuksista vapaata elämää, mutta hän on luvannut olla niissä mukana. Hän ei jätä eikä hylkää, vaikka siltä tuntuisikin. Tutuksi tulleen lähetyskäskyn yhteydessä Jeesus sanoi omilleen: "Ja katso, minä olen teidän kanssanne maailman loppuun asti" (Matt. 28:18–20). Jeesus Kristus siis on sinun kanssasi, kun tuntuu vaikealta, kun olet ahdistunut, kun suunnitelmasi eivät ole toteutuneet, kun sairastat tai olet terve, kun elon meri on peilikirkkaan tyyni tai kun se raivoaa kuin viimeistä päivää. Sinä henkilö­koh­taisesti Herraan uskova luota häneen kaikessa ja kaikissa tilanteissa. Anna kunnia Jumalalle, sillä Jeesuksella kaikki valta. Halleluja!

Jaakobin kirjessä todetaan, että meidän tulisi pitää pelkkänä ilona, kun joudumme moninaisiin koetuksiin (Jaak. 1:2). Koe­tuk­set vahvistavat uskoamme. Usko ei vahvis­tu helpoissa olosuhteissa. Urheilijakaan ei voi olettaa kuntonsa kasvavan pelkästään nojatuolissa istuen. Hänen on nähtävä vaivaa, on sitouduttava kurin alaiseen elämänrytmiin, on rasitettava lihaksistoa, on kestettävä tuskaa vaativissa harjoituk­sis­sa, on opittava oikealla tavalla myös ”nielemään” häviöt ja pettymykset. Kai­ken tuon seurauksena kunto ja suoritus­kyky paranevat. Samoin käy myös usko­valle, joka suostuu ottamaan nurkumatta vastaan koetukset. Hän tulee vahvistu­maan uskossaan. Kiitos Jumalalle! 

Jeesus koulutti opetuslapsiaan eri tavoin. Hän antoi heille helppoja tehtäviä, mutta myös vaikeita ja vaativia koetuksia. Matte­uksen evankeliumissa kahdeksannessa luvussa kerrotaan, kuinka opetuslapset  lähtivät yhdessä Jeesuksen kanssa veneellä Gen­ne­saretin järvelle. Ensin oli helppoa soutaa, ja tuulet olivat suotuisat. Sää kuitenkin muuttui nopeasti ankaraksi myrskyksi, ja koetukset alkoivat. Opetuslapset eivät kyenneet säilyttämään uskoa Jeesuksen sanaan, jonka hän oli antanut heille, kun hän käski heitä menemään toiselle rannalle (jae 18). Hän ei puhunut mitään hukkumisesta. Kovassa myrskyssä sanat unohtuivat. Tilalle tuli epätoivoinen huuto: ”Herra, auta, me hukumme!” (jae 25).

Jeesus totesi opetuslapsilleen vain: ”Te vähäuskoiset, miksi olette pelkureita?” Sanat olivat suora, viiltävä kuvaus oppilaiden sen hetkisestä hengellisestä tilasta. Se oli kaukana esimerkillisestä, voittavasta uskosta. Varmasti mekin löydämme itsemme  vastaavanlaisista tilanteista. Vahvakin usko saattaa muuttua heikoksi myrskyävällä merellä. Usko horjuu, ja pelkäämme vajoavamme pohjaan. Silloinkaan ei Herra hylkää lastaan, vaan pitää kädestä kiinni. Hän tyynnyttää voimallaan myrskyn ja poistaa epäuskon (jae 26). Koetuksen jälkeen usko on jälleen vahvistunut, ja voimme purjehtia kohti seuraavaa myrskyä entistä vahvempana ja väkevämpänä Herrassa.

Rukous

Rakas Jeesus! Anna minulle voimaa kestää uskossa kaikki koetukset, jotka tulevat elämääni myrskyn tavoin. Anna minulle voima pitää niitä pelkkänä ilona ja anna minulle se usko, että sinä olet todella voimallinen tyynnyttämään kovimmankin myrskyn. Pyydän tässä ja nyt voimaa myös lähimmäisilleni, jotka parhaillaan ovat myrskyn silmässä avuttomina. Auta heitä, tyynnytä myrsky ja nosta heidät käsivarsil­lesi lepäämään. Rakas, Jumala, näet hen­kilöt, jotka ovat raivoisien tuulten riepo­teltavina siksi, etteivät he vielä tunne sinua henkilökohtaisesti. Anna heidän ottaa vastaan pelastus Kristuksessa ja anteeksi­antamus suuren armosi kautta. Sinussa ainoassa on syntien anteeksisaaminen ja syyttömäksi julistaminen sekä iankaikki­seen elämään pääsy. Aamen!

Kari Härkönen


Helluntaipäivä 2021

Suuri kiitos täyttää sydämeni, kun saamme viettää tänäkin koronavuotena helluntaita. Apostolien teoissa toisessa luvussa kerrotaan tästä erittäin tärkeästä päivästä. Opetuslapset olivat odottaneet sitä jo kauan, sillä Rauhanruhtinas oli jo ennen ristiinnaulitsemistaan maininnut tulevasta Pyhän Hengen vuodatuksesta moneen kertaan: Ja minä olen rukoileva Isää, ja hän antaa teille toisen Puolustajan olemaan teidän kanssanne iankaikkisesti, totuuden Hengen, jota maailma ei voi ottaa vastaan, koska se ei näe häntä eikä tunne häntä; mutta te tunnette hänet, sillä hän pysyy teidän luonanne ja on teissä oleva (Joh. 14:16–17). Vanhan testamentin puolella muun muassa profeetta Joel (835–796 eKr.) oli puhunut tulevasta ihmeellisestä Hengen vuodatuksesta. Hän profetoi  tarkasti tulevasta helluntaista: Näitten jälkeen minä olen vuodattava Henkeni kaiken lihan päälle, ja teidän poikanne ja tyttärenne ennustavat, vanhuksenne unia uneksuvat, nuorukaisenne näkyjä näkevät. Ja myös palvelijain ja palvelijattarien päälle minä niinä päivinä vuodatan Henkeni (Joel. 2:28–29).

Jerusalemissa olleet opetuslapset saivat Pyhän Hengen tulen ja voiman kymmenen päivää Kristuksen taivaaseen astumisen jälkeen: Ja kun helluntaipäivä oli tullut, olivat he kaikki yhdessä koolla. Ja tuli yhtäkkiä humaus taivaasta, niin kuin olisi käynyt väkevä tuulispää, ja täytti koko huoneen, jossa he istuivat. Ja he näkivät ikään kuin tulisia kieliä, jotka jakaantuivat ja asettuivat heidän itse kunkin päälle. Ja he tulivat kaikki Pyhällä Hengellä täytetyiksi ja alkoivat puhua muilla kielillä, sen mukaan mitä Henki heille puhuttavaksi antoi ( Apt. 2:1–4). Tuolloin toteutuivat profeetta Jesajan sanat: Niin, sopertavin huulin ja vieraalla kielellä hän on puhuva tällä kansalle (Jes. 28:11).

Helluntaina Isän ja Pojan sydämeltä vuosi voimallinen Pyhän Hengen kaste uskovien ylle. Kielilläpuhumisen lisäksi astuttiin erikoiseen armolahjojen aikakauteen, jossa Jumalan kansa sai siunausta hengellisten ihmelahjojen ja käytännölliseen työhön liittyvien lahjojen avulla (Apt. 6., Room. 12:6–8, 1. Kor. 12–14, 1. Piet. 4:10–11). Helluntai oli kristillisen seurakunnan syntymäpäivä. Apostoli Pietari julisti koolla oleville juutalaisille kohti käyvän saarnan, jossa hän kertoi Jeesuksen ristiinnaulitsemisesta, ylösnousemisesta, Pyhän Hengen vuodattamisesta ja Kristuksen puoleen kääntymisen välttämättömyydestä. Yhtenä ainoana juhlapäivänä, helluntaina, ”piston sydämeensä” sai kolmetuhatta sielua. He ottivat Pietarin saarnan vastaan, ja Jeesus uudesti synnytti heidät Sanan ja Hengen kautta ( Apt. 2:14–40). Kiitos Jumalalle!

Syntinsä anteeksisaaneet juutalaiset muodostivat Jerusalemiin seurakunnan. Uskoontulon julkisena tunnustuksena heidät kastettiin Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen veteen upottamalla. Sylilapset siunattiin rukouksessa kätten päälle panemisella, mutta heitä ei kastettu. Jerusalemin seurakunta eli voimakasta aikaa: sieluja pelastui, sairaita parantui, kastejuhlia pidettiin tuon tuostakin ja seurakunnan rakentamiseksi saatiin armolahjoja. Pyhä Henki valtuutti monet nöyrät Herran opetuslapset palvelemaan Jumalan seurakuntaviroissa. Omaisuudestakaan ei pidetty ”kynsin hampain” kiinni, vaan sitä myytiin ja tuettiin taloudellisissa vaikeuksissa oleva. Pyhän Hengen aikaansaama käytännöllinen lähimmäisen rakkaus laittoi luopumaan maista, taloista ja tavaroista heikompiosaisien hyväksi (Apt. 2: 41–47), Ef. 4:11–12).

Seurakunnallinen liikehdintä ei pelkästään jäänyt Jerusalemiin, vaan Jumala laajensi sitä. Apostolien teoissa kahdeksannessa luvussa kerrotaan, miten evankelista Filippus meni Samarian kaupunkiin saarnaamaan Kristusta. Myöhemmin sinne saapuivat myös apostolit Pietari ja Johannes, jotka johdattivat uskoon tulleet syvemmin sisälle seurakunnallisiin perustotuuksiin. Apostolien laittaessa uskovien päälle kätensä he saivat Pyhän Hengen niin kuin Jerusalemissa helluntaina (Apt. 8:17).

Hengen liikehdintä oli ilmeistä Korneliuksen kodissa Kesareassa. Jumalaa pelkäävä upseeri perhekuntineen eivät vielä olleet henkilökohtaisessa uskossa Jeesukseen. Kun Pietari julisti tuon sadanpäämiehen kodissa sanomaa Jeesuksen nimessä, koko perhekunta kääntyi Jumalan puoleen. Kaikki kodissa olleet tulivat elävään uskoon, ja Pyhä Henki tuli jokaisen päälle. Hengen täyteyden saaneet puhuivat kielillä ja ylistivät Jumalaa. Heidät kastettiin Jeesuksen Kristuksen nimessä (Apt. 10).

Rukous!
Rakas, Jumala, kiitämme sinua helluntaipäivästä. Kiitämme Pyhän Hengen vuodatuksesta ja seurakunnan syntymisestä. Ylistämme sinua, että Henkesi toimii edelleen keskuudessamme kirkastaen Kristuksen Jeesuksen nimen. Kiitos, että Pyhä Henki jakaa armolahjoja seurakunnan rakentamiseksi ja kutsuu palvelijoitaan synnyttämään ja istuttamaan uusia seurakuntia alueille, joissa saatana, synti ja jumalavastaisuus vielä hallitsevat. Kiitos, että turmiolliset, ihmisiä kahlitsevat voimat väistyvät Jeesuksen nimessä ja veressä. Rakas, Taivaallinen Isä, tulkoon sinun aikaansaama läpimurtosi, vapautesi, anteeksiantamuksesi ja armon runsautesi yllemme! Tätä pyydämme Jeesuksen nimessä. Amen!

Kari Härkönen

Kärsimys, kuolema ja ylösnousemus

Sillä minä annoin teille ennen kaikkea tiedoksi sen, minkä itse olin saanut: että Kristus on kuollut meidän syntiemme tähden, kirjoitusten mukaan, ja että hänet haudattiin ja että hän nousi kuolleista kolmantena päivänä kirjoitusten mukaan (1. Kor. 15:3–4).

Kristuksen tuskien tie alkoi hänen viimeisellä maanpäällisen elämänsä viikolla ehtoollisen jälkeen Getsemanessa. Syvässä murheessa ja tuskassa hän taisteli rukouksessa vuodattaen kyyneliä ja hikoillen verta. Jeesus koki raastavan yksinäisyyden, sillä lähimmät opetuslapset eivät jaksaneet valvoa edes tuntia hänen kanssaan. Kun Pietari, Jaakob ja Johannes eivät kyenneet vahvistamaan häntä, Jumala lähetti tueksi enkelin taivaasta. Kolmestakymmenestä hopearahasta Vapahtajan pettänyt Juudas Iskariot saapui Getsemaneen. Hänellä oli mukanaan lukuisa joukko ylipappien ja kansan vanhinten palvelijoita miekat ja seipäät käsissä. Jeesus otettiin kiinni ja sidottiin kuin pahantekijä.

Ylimmäisen papin Kaifaan luokse oli kokoontunut kirjanoppineita ja vanhimpia. He totesivat yksimielisesti Jeesuksen ansaitsevan kuolemanrangaistuksen ja veivät Vapahtajan maaherra Pontius Pilatuksen tuomittavaksi. Pitkänperjantain aamun valjettua syytön mies seisoi syytettynä roomalaisen maaherran edessä. Hänellä oli valta vapauttaa vangittu, mutta myös panna kuolemanrangaistus täytäntöön. Kuulustelu sai järkyttävän lopun. Kapinasta ja murhasta tuomittu rikollinen Barabbas vapautettiin, mutta viaton Jeesus ruoskittiin ja luovutettiin ristiinnaulittavaksi.

Sitten alkoi tuomitun raaka kohtelu. Jeesuksen päähänsä painettiin orjantappurakruunu. Häntä lyötiin, tönittiin ja hänen päälleen syljettiin. Häntä ruoskittiin ja pilkattiin. Mestari menetti paljon fyysisiä ja henkisiä voimia eikä jaksanut kantaa ristin poikkipuuta Pääkallonpaikalle. Tehtävään pakotettiin Pohjois-Afrikasta kotoisin oleva tummaihoinen mies, Simon kyreneläinen. Golgatalla Jeesus ristiinnaulittiin kahden ryövärin väliin. Alkoi kuusi tuntia kestänyt tuskallinen kuolinkamppailu.

Joukko vihaisia ihmisiä pilkkasi Jeesusta. Samoin tekivät myös molemmat ristiinnaulitut ryövärit. Toinen heistä tuli omantunnon tuskiin, kun hän havaitsi Jeesuksen olevan täysin syytön. Hän kääntyi Jeesuksen puoleen ja sanoi: ”Jeesus, muista minua, kun tulet valtakuntaasi. Jeesus sanoi hänelle: Totisesti minä sanon sinulle: tänä päivänä pitää sinun oleman minun kanssani paratiisissa (Luuk. 23:42–43). Ennen kuolemaansa Jeesus huusi suurella äänellä: Isä, sinun käsiisi minä annan henkeni (Luuk. 23:46). Kristus kuoli Golgatalla syntiemme tähden. Hänen kuolemansa ja hänen vuodattamansa veri teki mahdolliseksi pääsyn iankaikkiseen elämään hänen nimeensä uskoville.

Joosef arimatialainen ja Nikodeemus ottivat Jeesuksen ruumiin pois ristiltä ja siirsivät  sen teloituspaikalla olleeseen puutarhahautaan. Jeesus oli haudassa, mutta Jumala teki valtavan ihmeen kolmantena päivänä, kun hän herätti oman Poikansa kuolleista. Halleluja! Hengellisen laulun sanat ovat puhuttelevat: Nyt se suuri päivä koitti, armon päivä valkeni. Haudan hirmut Kristus voitti, vankeuden vangitsi. Kärsitty on tuomiomme, noussut armonaurinkomme (HL 114:1). Ylösnousemus todistaa Jumalan valtasuuruudesta. Ei mikään, eikä kukaan voita Jumalaa. Hän on kaiken yläpuolella ja kuoleman voittaneena ansaitsee kokosydämisen ylistyksen ja kiitoksen.

Rukous

Rakas Jumala! Tahdon kiittää sinua Jeesuksesta Kristuksesta, joka vapaaehtoisena kärsi ja kuoli puolestani. Kiitän ristin työstä, anteeksiantamuksesta, veren voimasta ja myös lain täyttämisestä. Golgatalla kuului huuto: ” Se on täytetty”. Kiitän Herraa, että minun ei tarvitse olla lain- ja suorituskristillisyyden orja. Olen vapaa ja olen armon alla, ylistetty olkoon Jumala! Sydämestäni kiitän Kaikkivoipaa Isää Jumalaa, että hän herätti  Poikansa eloon kuolemasta. Se on minulle jatkuvasti suurenmoinen uutinen, josta päivittäin riemuitsen. Anna minulle voimaa kilvoitella uskon tiellä loppuun asti niin, että perisin kerran kirkkaan kruunun. Aamen!

 

Kari Härkönen

Hoosianna, siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen
(Mark.11:9)

Palmusunnuntaina aasilla ratsastanut Rauhanruhtinas kuuli riemuitsevia hoosianna-huutoja kansalta, joka oli tullut viettämään pääsiäisviikkoa Jerusalemiin. Jeesuksen viimeinen viikko hänen maanpäällisen elämänsä aikana oli alkamassa. Ilmapiiri oli täynnä iloista odotusta, sillä olihan itse kuningasten Kuningas ja herrojen Herra saapumassa Jumalan omaan kaupunkiin, Siionin porteille (Ps. 87). Viimeinen viikko oli Vapahtajalle kaikkein raskain, sillä hän joutui kulkemaan kärsimyksen tien kuolemaan saakka. Saakoon Pyhä Henki hiljentää sydämemme ajattelemaan tuota valtavaa Jumalan rakkautta, kun hän antoi oman Poikansa uhraamaan itsensä meidän syntiemme tähden. On murheellista todeta, että on niin paljon ihmisiä, jotka eivät lainkaan välitä Herrasta ja hänen suuresta työstään puolestamme. Rukoilen, että Jumala saisi murtaa kovat sydämet ja tuoda syntiset vastaanottamaan anteeksiantamuksen Kristuksessa Jeesuksessa.

Ratsastaessaan aasilla Jeesus havaitsi riemuitsevan joukon, joka kunnioitti häntä levittäen vaatteitaan ja lehviä tielle. Jeesus koki itsensä tervetulleeksi tämän ylistyksen ja palvonnan keskiössä. Ihmisten huomio oli keskittynyt Kristukseen, ei maallisiin asioihin. Meidänkin tulee keskittyä häneen ajatuksissamme, sanoissamme ja teoissamme. Sielunvihollinen tahtoo viedä ajatuksemme toisarvoisiin, mutta kun vastustamme sitä uskossa, se pakenee meistä. Muistakaamme myös, että sitä varten Jumalan Poika ilmestyi, että hän tekisi tyhjäksi perkeleen teot (1. Joh. 3:8). Ylistä Herraa, sillä hän on voittaja. Ei mikään, eikä kukaan ole hänen yläpuolellaan. Hän on ylivaltainen hallitsija. Hallitkoon hän sinua ja minua kaikessa. Halleluja! Vanha, langennut luontomme pysyköön ristillä kuolleena, ja saakoon Hengen voittovoima meissä enemmän ja enemmän jalansijaa.

Nykyään on paljon ihmisiä, jotka tarvitsevat hengellistä, henkistä, fyysistä ja ajallista apua. Yhteiskuntamme kasvavat ongelmat lisäävät ihmisten harteilla jo olevaa kuormaa. Monien kantokyky on romahtamaisillaan. Ahdistus, masennus ja mielenterveysongelmat lisääntyvät. Itsemurhan riski kasvaa. Monien fyysinen terveys on heikko: kipuja on päässä, sydämessä, selässä, vatsassa. Saattaa tuntua, että koko ruumis peittyy niiden alle. Vaikeiden sairauksien kanssa kamppailevat kyselevät: ”Selviänkö tästä? Jäänkö enää eloon?” Työttömyys ja taloudelliset huolet ovat lisänneet psyykkistä pahoinvointia. Jos tällaisissa tilanteissa etsitään apua katkeruudesta, kiroilusta, päihteistä tai muista riippuvuuksia aiheuttavista asioista, pahan kierre vain pahenee.

Kun ensimmäiset ihmiset olivat langenneet syntiin ja Kain oli surmannut veljensä Aabelin, herättiin pyytämään apua Jumalalta: Siihen aikaan ruvettiin avuksi huutamaan Herran nimeä (1. Moos. 4:26). Hoosianna on rukoushuuto, jossa pyydetään Jumalalta apua. Raamattu neuvoo viisaasti: Ja avuksesi huuda minua hädän päivänä, niin minä tahdon auttaa sinua ja sinun pitää kunnioittaman minua (Ps. 15:15). Tämä psalmi on ”taivaallinen puhelinnumero”. Se vakuuttaa, että aina tulee kaikissa tilanteissa, vaikeimmissakin, pyytää apua Isältä Jumalalta.

Aasilla ratsastajan ympärillä oli paljon ihmisiä. Heidän joukostaan moni sai avun Mestarilta: Ja hänen tykönsä pyhäkössä tuli sokeita, rampoja, ja hän paransi heidät (Matt. 21:14). Hyvä lukijani! Sinäkin saat tulla Mestarin luo oman hoosianna-huutosi kanssa. Pyydä sydämestäsi apua Jumalalta kaikissa tilanteissa, ylivoimaisiltakin tuntuvissa. Älä jää omien voimiesi varaan. Luota Herralta tulevaan apuun, jonka hän sinulle ajallaan lähettää. Samalla saat myös oppia lisää Kristuksen luonteesta. Aasilla ratsastaminen kuvaa lempeyttä, sävyisyyttä ja nöyryyttä. Antakoon Herra sinulle voiman taipua nöyränä Jumalan tahtoon, vaikka se tekisi kipeääkin. 

Rukous
Rakas Jeesus! Kiitän sinua, että kauan sitten saavuit Jerusalemiin ratsastaen aasin tamman varsalla ja aloitit maanpäällisen elämäsi ja palvelutyösi viimeisen viikon. Kiitän Jumalaa, että Pyhä Henki antoi sinulle apua ja voimaa kestää kaikki koetukset sekä hirvittävät tuskat ristin kuolemaan saakka. Nöyrästi annan kunnian Jumalalle tuosta valtavasta työstä. Minäkin tarvitsen apua. Pyydän, älä kulje ohitseni. Pysähdy luokseni, anna minulle apusi. Puhdista minut kaikesta synnistä ja täytä minut Pyhällä Hengellä. Sinä, Herra, voit minut myös parantaa. Läheiseni ovat vailla pelastusta. Monilla heistä on erilaisia vaikeuksia. Rakas Rauhanruhtinas, auta heitä! Näet myös maailmanlaajuisen koronan leviämisen. Jumala, suo se armo, että ihmiset tuon vitsauksen herättäminä murtuisivat sinun eteesi vastaanottamaan henkilökohtaisesti Herran Jeesuksen Kristuksen armon ja anteeksiantamuksen.

 Kari Härkönen

Aiemmat tekstit löytyvät Arkistosta.

Jos haluat keskusteluapua, sielunhoitoa, rukouspalvelua, ota yhteyttä pastori Kari Härköseen soittamalla tai lähettämällä tekstiviesti puhelinnumeroon 045 311 0780. Voit myös llähettää sähköpostia: kari.harkonen11(at)luukku.com tai pieksamaki(at)svk.fi.


Pieksämäen vapaaseurakunta

Copyright ©2021. All Rights Reserved.