Pieksämäen vapaaseurakunta

Tällä viikolla tapahtuu

Ma ja pe klo 8.45 Aamurukous

Vain terveenä käsihygeniasta ja turvaväleistä huolehtien kasvomaskein tai visiirein enintään 10 henkilöä!

Pieksämäen vapaaseurakunta

Koulukatu 12

76100 PIEKSÄMÄKI

pieksamaki(at)svk.fi

Kun Jumala parantaa ja kun parantumista ei tapahdu (osa 2)

 Trofimuksen minä jätin Miletoon sairastamaan (2. Tim. 4:20).

Lähetysmatkoillaan apostoli Paavalilla oli mukanaan useita työtovereita, jotka tukivat ja auttoivat häntä monin tavoin vaativassa Herran työssä. Toiset työyhteydessä olleet pysyivät koko ajan terveinä, mutta toiset sairastuivat. Raamattu ei yksityiskohtaisesti kerro työtovereiden sairauksista. Filippiläiskirjeessä mainitaan Epafroditus, joka sairastui vakavasti ollessaan käymässä Paavalin luona Rooman vankilassa. Emme tiedä sairauden nimeä, mutta Raamattu toteaa sairauden olleen hengenvaarallinen. Paavali kertoo filippiläisille lähetetyssä kirjeessään, että Jumala armahti sairasta miestä. Toisin sanoen, Herra paransi Epafrodituksen, niin että hän terveenä sai palata Roomasta Filippin seurakunnan luokse (Fil. 2:25–30).

Monet Paavalin työtovereista pysyivät terveinä. Näistä voimme mainita muun muassa Barnabaan, Silaan, lääkäri Luukaan, aviopari Priskillan ja Akylaan. Nuorta Timoteusta vaivasi usein toistuva vatsavaiva, mutta hän kykeni siitä huolimatta tekemään Herran työtä. Paavalihan antoi Timoteukselle helpottavan ohjeen: Älä juo vain vettä, vaan käytä vähän viiniä vatsasi tähden ja usein uudistuvien vaivojesi tähden (1. Tim. 5:23). Lievä sairaus tai oireilu ei estänyt nuoren miehen työntekoa. Timoteuksen sydämessä paloi Pyhän Hengen tuli viedä evankeliumia ihmisille. Silloin vatsan alueella olevat kivutkaan eivät saaneet häntä pois Kristuksen työstä. Kiitos Herralle! Sananlaskuissa on kirjoitettu osuvasti: Miehekäs mieli pitää sairaankin pystyssä, mutta kuka voi kantaa murtunutta mieltä (Snl 18:14).

Tapaus Trofimus herättää monia kysymyksiä. Hänestä on kerrottu vain muutamassa kohdassa Raamatussa: Apt. 20:4, 21:29 ja 2. Tim. 4:20. Trofimus oli kotoisin Efesosta. Hän oli kääntynyt pakanuudesta pelastavan Jeesuksen Kristuksen puoleen. Tuo uskoon tullut mies seurasi Paavalia lähetysmatkoilla. Raamattu kertoo Paavalin jättäneen Trofimuksen sairastamaan Miletoon. Trofimus ei siis parantunut tai häntä ei parannettu. Rukoiliko Paavali hänen puolestaan vai antoiko hän rukoustehtävän muille uskoville? Epafroditus parantui, mutta Trofimuksesta ei sanota, että hän olisi tullut terveeksi. Jäikö Trofimus pysyvästi sairaaksi, eikä hän voinut tehdä Herran työtä? Parantuiko Trofimus myöhemmässä vaiheessa? Miksi Paavali ei parantanut häntä Jeesuksen nimessä, koska Paavalin kautta yleensä parantui paljon sairaita (Apt. 19:11–12, 28:1–9, Room. 15:18–19). Kun Raamatusta ei löydy vastausta näihin kysymyksiin, joten ne jäävät avoimiksi. Vain Jumala tietää vastaukset. Joistakin kysymyksistä Hän ei keskustele kanssamme. Tyytykäämme kaikessa Jumalan tahtoon. Amen! Trofimukselle tärkeintä oli sielun pelastus. Uudestisyntyneenä ja synnit anteeksisaaneena hän pääsi joka tapauksessa Jeesuksen luo taivaaseen, joko ruumiillisesti sairaana tai terveeksi tulleena.

Heidi ja Pertti Söderlund olivat olleet Afrikassa lähetystyössä vuosikymmeniä. He olivat saaneet kokea siellä merkillisiä asioita. Heidi alkoi odottaa esikoislastaan. Jo ennen lapsen syntymää Jumala puhui Pertille, että lapselta tulee puuttumaan jotakin. Esikoistyttö Daisy syntyi vuonna 1980 ilman toista kättä. Kyynärvarsi, kämmen ja sormet puuttuivat. Käden puuttuminen oli shokki vanhemmille, ja he alkoivat rukoilla, että käsi kasvaisi normaaliksi. Lisäpontta rukouksilleen Pertti sai Nakurunin kaupungissa hengellisessä tilaisuudessa. Kun hän istui toisessa penkkirivissä, hänen eteensä tuotiin 8-vuotias poika, jolla ei ollut jalkateriä eikä hän pystynyt kävelemään. Tuossa tilaisuudessa tapahtui Jumalan ihme, ja pojalle kasvoi molemmat jalat. Täysin terveenä poika pystyi kävelemään, juoksemaan ja pelaamaan jalkapalloa. Kiitos Herralle!

Kuitenkaan Daisylle ei tapahtunut ihmettä. Käsi ei kasvanut normaaliksi monista rukouksista huolimatta. Heidille ja Pertille kirkastui Daisyn vamman kautta uusi työmuoto Itä-Afrikassa. Perheisiin syntyneitä vammaisia lapsia hävettiin, piiloteltiin ja ajateltiin heidän olevan arvottomia ja jonkun kirouksen alaisia. Söderlundit alkoivat kokea elämäntehtäväkseen auttaa vammaisia lapsia, parantaa heidän mahdollisuuksiaan elämässä ja viestittää ympäristölle, että nämä lapset ovat yhtä arvokkaita kuin terveetkin. Daisyn syntymä käynnisti myös vammaisille tarkoitetun koulun rakentamisen. Daisy Special School valmistui lähes seitsemän vuoden rakennustyön jälkeen. Mikäli Daisy olisi syntynyt normaalina, Söderlundit tuskin olisivat ymmärtäneet käynnistää uutta työmuotoa vammaisten lapsien parissa. Me voimme liian yksinkertaisesti ajatella, että Jumalan tulisi parantaa kaikki sairaat tai ihmisessä olevat vammat.

Toiset syntyvät terveinä ja pysyvät läpi elämänsä suhteellisen terveinä. Toiset parantuvat Jumalan Pyhän Hengen voiman kautta ihmeellisesti tai asianmukaisen lääketieteellisen hoidon avulla. Toiset eivät vain parane. Tärkeintä on se, että Jumalan tahto saisi tapahtua jokaisen kohdalla. Me emme vain osaa aina tyhjentävästi ymmärtää Jumalan tarkoitusperiä: Sillä minun ajatukseni eivät ole teidän ajatuksianne, eivätkä teidän tienne ole minun teitäni, sanoo Herra. Vaan niin paljon korkeampi kuin taivas on maata, ovat minun tieni korkeammat teidän teitänne ja minun ajatukseni teidän ajatuksianne (Jes. 55:8–9).

Kari Härkönen

Kun Jumala parantaa ja kun parantumista ei tapahdu (osa 1)

Raamatussa on lukuisia esimerkkejä sairaiden parantumisista. Aikojen saatossa Jumala on valmistanut monenlaisia teitä, joiden kautta parantuminen on tapahtunut. 4. Mooseksen kirjan 21. luku kertoo, kuinka Israelin kansa teki syntiä Herraa vastaan erämaassa matkalla luvattuun maahan. Kansa kävi kärsimättömäksi ja alkoi napista Jumalaa ja Moosesta vastaan. Seurauksena Herra lähetti myrkkykäärmeitä, jotka purivat kansaa, niin että Israelista kuoli paljon ihmisiä. Kaikki eivät kuolleet myrkkyyn, mutta sairastuivat vakavasti. Kun hengenvaaran joutunut kansa alkoi tunnustaa syntejä Herralle ja Moosekselle, Jumala valmisti tien parantumiselle: Silloin Herra sanoi Moosekselle: Tee itsellesi käärme ja pane se tangon päähän, niin jokainen purtu, joka siihen katsoo, jää eloon. Mooses teki vaskikäärmeen ja pani sen tangon päähän; jos ketä käärmeet sitten purivat ja tämä katsoi jalometallista tehtyyn käärmeeseen, niin hän jäi eloon (4. Moos. 21: 4–9). Parantumiseen riitti siis pelkkä katsominen vaskikäärmeeseen. Sairaalta ei vaadittu käärmeen koskettamista eikä hänen tarvinnut sairaana lähteä konttaamaan tai ryömimään kohti vaskikäärmettä.
Toisessa Kuningasten kirjassa viidennessä luvussa kerrotaan syyrialaisesta sotapäällikkö Naemanista. Hän sairasti pitaalia. Jumala oli aivoitellut hänelle merkillisen tien parantumiseen. Sotapäällikkö ajatteli, että profeetta Elisa astuisi hänen eteensä, rukoilisi ja heiluttaisi kättänsä pitaalin yllä, ja niin sairaus parantuisi. Kuitenkaan Elisa ei edes näyttäytynyt Naemanille, vaan profeetan sanansaattaja kertoi sairaalle miehelle: Mene ja peseydy seitsemän kertaa Jordanissa, niin lihasi tulee entisellensä, ja sinä tulet puhtaaksi (2. Kun. 5:10). Tervehtymisen ehtona oli sukeltaminen Jordaniin seitsemän kertaa, eikä Naeman voinut parantuakseen valita itselleen Jordania korvaavia virtoja Abanaa tai Parparia. Jos hän olisi sukeltanut noihin Damaskon jokiin, vaikka kuinka monta kertaa, hän ei olisi parantunut. Onneksi hän nöyrtyi Jumalan tahtoon: Niin hän meni ja sukelsi Jordaniin seitsemän kertaa, niin kuin Jumalan mies oli sanonut; ja hänen lihansa tuli entisellensä, pienen pojan lihan kaltaiseksi, ja hän tuli puhtaaksi (2. Kun. 5:12–14).
Hiskia oli Juudan valtakunnan kolmastoista kuningas. Hän hallitsi juutalaista kansaa 29 vuoden ajan noin 700 eKr. ja hävitti Juudasta muun muassa epäjumalien palvontapaikat. Myös vaskikäärmeen, joka Mooseksen aikana oli toiminut parantumisen välineenä, Hiskia löi palasiksi (2. Kun. 18:4). Vaskikäärmeestä oli tullut jossakin vaiheessa Jumalan kansalle väärä palvonnan kohde. Se oli muuttunut epäjumalaksi! Kansan asenne kieroutui eikä se enää antanut kunniaa parantumisestaan kokosydämisesti Jumalalle.
Hiskia kuitenkaan ei ollut niin kuin Israelin kansa: Hän teki sitä, mikä on oikein Herran silmissä (2. Kun. 18: 3). Hänellä oli läheinen suhde Herraan. Hän rukoili paljon ja tahtoi noudattaa elämässään ja hallitsemansa kansan keskellä aina Jumalan tahtoa. Olisi varsin perusteltua ajatella, että Hiskia olisi pysynyt jatkuvasti terveenä, mutta Raamattu kertoo: Niihin aikoihin Hiskia sairastui ja oli kuolemaisillaan (2. Kun 18:20).
Ollessaan kuolemansaira, Hiskia rukoili armoa Jumalalta. Herra vastasi siten, että Hiskia parantui ja sai 15 vuotta elinaikaa lisää. Kiitos Jumalalle! Jumala määritteli sairaalle kuninkaalle tavan, jolla parantava vaikutus ”imeytyi” häneen. Hänellä oli pahanlaatuinen ja hengenvaarallinen paise. Viikunoita ja viikunapuiden lehtiä käytettiin yleisesti tulehdusten ja paiseiden hoidossa. Nyt profeetta Jesaja sai ohjeen, että paisetta pitää hautoa viikunakakulla. Kun näin toimittiin, Hiskia tuli terveeksi ( Kun. 20:7). Siis Hiskia ei parantunut siten, että profeetta Jesaja olisi laittanut kätensä kuninkaan päälle ja rukoillut voimallisen rukouksen. On toki selvää, että sairaita parantuu myös ilman lääkkeitä, kun uskossa rukoillaan ja laitetaan käsi sairaiden päälle (Mark. 16:18). Kuitenkin Hiskian paise tarvitsi viikunakakku-lääkityksen ja siihen itsestään selvyytenä kuuluvan rukouksen.
Jumala toimii myös niin, että parantumisessa ”reseptissä” on hengellinen osa (rukous) ja lääkinnällinen osa. Yhteisvaikutuksena syntyy monien parantuminen! Hiskian tapaus osoittaa, että Herraan uskovakin ja Jumalan tahdossa kilvoitteleva ihminen voi sairastua. Jumalan ihminen ei ole erikoisen ”sädekehän” suojassa, vaan on elämässään haavoittuvainen ja altis sairastumaan.
Rukous: Rakas taivaallinen Isä, lähestymme sinua Poikasi, Herran Jeesuksen, nimessä. Tapahtukoon sairaiden parantumisen kohdalla Jumalan täydellinen tahto. Emme tahdo omin voimin lisätä emmekä myöskään ottaa pois mitään sinun tahdostasi. Auta meitä nöyrtymään Sinun väkevän kätesi alle kaikissa elämämme vaiheissa. Kiitämme sinua sairaiden parantumisesta samalla ymmärtäen, että tärkeintä ihmiselle on saada synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja sovintoveressä. Herra, auta niitä ihmisiä, jotka vielä kulkevat kadotukseen johtavalla lavealla tiellä, löytämään pelastus Kristuksessa Jeesuksessa. Pyhä Jumala: Ojenna kätesi, niin että sairaat parantuvat ja tunnustekoja ihmeitä tapahtuu sinun pyhän Poikasi Jeesuksen nimen kautta” (Apt. 4:30) Aamen!

Kari Härkönen

Aiemmat tekstit löytyvät Arkistosta.

Jos haluat keskusteluapua, sielunhoitoa, rukouspalvelua, ota yhteyttä pastori Kari Härköseen soittamalla tai lähettämällä tekstiviesti puhelinnumeroon 045 311 0780. Voit myös llähettää sähköpostia: kari.harkonen11(at)luukku.com tai pieksamaki(at)svk.fi.


Pieksämäen vapaaseurakunta

Copyright ©2021. All Rights Reserved.